torstai 27. elokuuta 2009


Pennut syövät ja kasvavat hurjaa vauhtia. Joka päivä opitaan uusia asioita, äänet kovenevat ja motoriikka kehittyy. Hiljakin on malttanut jo käydä hieman pentulaatikon ulkopuolella.
Lisää kuvia löytyy osoitteesta:


tiistai 25. elokuuta 2009

Pentujen ja mamman elämä sujuu onnellisissa merkeissä. Pennut syövät kovasti ja kasvavat huimaa vauhtia.
Lisää kuvia löytyy osoitteesta:

maanantai 24. elokuuta 2009

Näinkin voi ruokailla.


Tytön kanssa herkkä hetki.

Veljekset kuin ilvekset.

Värien kirjoa ( tyttö, poika, poika)

" RUOKAA!!!!"

Äitinä oleminen on joskus rankkaa...


Isänsä tyttö.


Äidin ja pojan herkkä hetki.

Pentulaatikon ääressä on tullut vietettyä tovi jos toinenkin. Pentuset syövät ja nukkuvat ja taistelevat pontevasti parhaista ruoka-apajista. Hilja on vaihtanut tittelinsä Rouva Äidiksi. Se ei poistu vapaaehoisesti pentulaatikosta minnekään. Pissalla se käy häthätää ja ruokailutkin suoritetaan makuulta pentuja samalla vahtien.


perjantai 21. elokuuta 2009


Riemunkirjava joukko pentuja näki päivänvalon 21.8.09. Syntyi 3 poikaa ja 3 tyttöä.

Sekä Hilja että pennut voivat hyvin ja äitikoiralla onkin kova työ pentujensa hoitamisessa ja kaitsemisessa.


keskiviikko 19. elokuuta 2009


Vatsa kasvaa ja kasvaa.
H-hetki lähestyy. Odottavien aika on pitkä.


sunnuntai 16. elokuuta 2009


Vatsa kasvaa ja Hiljan olo alkaa ajoittain olla hieman tukala. Monenlaisia asentoja täytyy kokeilla. Vatsan asukit elävät omaa elämäänsä esitellen milloin pieniä tassujaan, milloin päänsä liikkeitä mamman ohuen nahan läpi. Jännitys tiivistyy!

lauantai 8. elokuuta 2009

Tästä se alkoi...

Neljän tiineysviikon jälkeen alkoi mammamasu pyöristyä vauhdilla. Kuudennen viikon jälkeen ovat virtaviivaiset sporttimimmin muodot jo hävinneet, vaikka askel onkin vielä kepeä.



Viidennellä tiineysviikolla voi metsässäkin jo istahtaa mustikoita syömään.


Hilja tuntui heti alusta saakka tietävän tiineydestään. Emäntä sen sijaan ei uskaltanut uskoa suuriin toiveisiinsa ennen kuin ultra todensi monta pientä, sykkivää sydäntä.
Hilja ihmettelee katoavaa uumaansa.




Keskikesän juhlan aikoihin nuoripari vietti hääjuhlaansa.
Sangen pian tämän jälkeen alkoi Hiljan käytös muuttua silminnähden. Poissa oli Neiti Tuulispää, joka viilettää metsissä hännänpää pusikoiden keskellä vilahdellen. Esiin kuoriutui Rouva Raskaus, joka nauttii hiljaisuudesta, linnunlaulusta ja haaveilusta. Ihmisen läheisyydestä ja lämmöstä.





Tästä se alkoi.
Hilja, poikatyttö, ei ole juuri poikakoirien suosionosoituksista pahemmin perustanut. Kunnes kohdalle osui Jalo, runopoika, joka osasi supsutella nuorikon korvaan kauniita kohteliaisuuksia juuri oikealla tavalla.