Neljän tiineysviikon jälkeen alkoi mammamasu pyöristyä vauhdilla. Kuudennen viikon jälkeen ovat virtaviivaiset sporttimimmin muodot jo hävinneet, vaikka askel onkin vielä kepeä.
Viidennellä tiineysviikolla voi metsässäkin jo istahtaa mustikoita syömään.
Hilja tuntui heti alusta saakka tietävän tiineydestään. Emäntä sen sijaan ei uskaltanut uskoa suuriin toiveisiinsa ennen kuin ultra todensi monta pientä, sykkivää sydäntä.
Hilja ihmettelee katoavaa uumaansa.
Keskikesän juhlan aikoihin nuoripari vietti hääjuhlaansa.
Sangen pian tämän jälkeen alkoi Hiljan käytös muuttua silminnähden. Poissa oli Neiti Tuulispää, joka viilettää metsissä hännänpää pusikoiden keskellä vilahdellen. Esiin kuoriutui Rouva Raskaus, joka nauttii hiljaisuudesta, linnunlaulusta ja haaveilusta. Ihmisen läheisyydestä ja lämmöstä.
Tästä se alkoi.
Hilja, poikatyttö, ei ole juuri poikakoirien suosionosoituksista pahemmin perustanut. Kunnes kohdalle osui Jalo, runopoika, joka osasi supsutella nuorikon korvaan kauniita kohteliaisuuksia juuri oikealla tavalla.