sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

Kevät keikkuen tulevi

Ihanat hankikantokelit ovat takanapäin, mutta kylläpä niistä nautittiinkin! Koirat ovat juosseet sydämensä kyllyydestä ja itsekin aivan haltioituu siitä, miten joka paikassa pääsee liikkumaan esteettä. Koirien menojalkaa alkaa tämä kevät ja kevään tuoksu taas kummasti vipattaa. Huoh...
Nyt odotellaan loskakelien nopeaa häviämistä, jotta päästään taas kunnolla rallaamaan kuivissa metsissä ja hiekkamontuilla.

Juoksutilaa riittää.

Hei, me lennetään! Hymppis ja sielunsisar Ansa.

Hilja kävi toistamiseen silmäpeilauksessa ja simmut todettiin oikein hyviksi ja terveiksi. Niillä on hyvä tähyillä saalista kauempaakin.

sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

Virvon, varvon, tuoreeks, terveeks

Pääsiäisen kunniaksi saatiin eilen mukavia uutisia eläinlääkäriltä. Hilja kävi jälleen sydänultrassa ja tulokset olivat oikein mukavia. Vuodessa ei ole tapahtunut mitään muutoksia sydämessä! Läpät toki vuotavat edelleen, mutta vuodot eivät ole sydäntä rasittaneet. Lääkärin arvio onkin, että Hiljan sairaus on hitaasti kehittyvää laatua. Näin siis toivomme. Hilja saa siis elellä entiseen tapaansa ja juosta kotioloissa mielensä mukaan. Seuraava kontrollikäynti on kahden vuoden kuluttua, mikäli oireita ei ennen sitä ilmene.
Oli niin helpottava uutinen, että koirat saivat palkkioksi heti kolmen tunnin hankiaislenkin hyvässä riekkuseurassa , lihaisat possunluut ja emäntä osteli kaupanhyllyt tyhjiksi herkuista. Nam!

Ja Hilja sai tietenkin niiden normaalien päivittäisten suukkosessioiden lisäksi monen monta ylimääräistä rutistusta. Kuvassa Hilja ja kummityttö Tiina.