Veljekset talvimaisemissa

Kumpi on nopeempi?

Veljesrakkautta?

Kuura kirittää.

Taklaus.

Kaikki keinot sallittuja.

Halla, tuleva agilitykoira.

Apua, auttakaa!

Halla, nöpönenä.

Voiton omistajan Emmin ottamia kuvia veljesten ja Kuura-whippetin vauhdikkaasta ja reimukkasta jälleennäkemisestä lumimaisemissa.

Maitohampaat vaihtuvat

Kuvassa Halla ja Hymy.
Halla viettää vauhdikasta elämää uudessa kodissaan whippet Kuuran kanssa. Sen perhepiiriin kuuluu myös kaksi muuta koiraa, mutta Kuuran kanssa ne jaksavat leikkiä loputtomiin ja ovat löytäneet toisistaan sielunkumppanit.



Voitto ihastuttaa kauniilla värityksellään. Voitto oli jo pikkupentuna viksu ja vilmaattinen ja näillä sanoilla sitä voi kuvata edelleenkin.

Veljekset Halla ja Voitto asustelevat lähekkäin ja pääsevät tapaamaan toisiaan silloin tällöin kauniissa keskisuomalaisissa mäntymetsissä.

Severi harjoittelee tuskallista paikoillaan seisomista. Se ei ole pienelle, vilkaalle koirapojalle niin helppoa kuin miltä se näyttää.

Severin kärsivällinen kaveri.

Nala ja kaverinsa italianvinttikoira Leia.

Nalasta sai kuvan ainoastaan hillitsemällä sen menoa hihnalla. Nalan perhepiirissä on ollut paljon erirotuisia koiria ja koiranpentuja. Villeydessä ei kuulemma kukaan ole vetänyt vertoja Nalalle :)

Nala, isänsä kaksoisolento.

Pennut kasvavat huimaa vauhtia ja kaikkien niiden elämä uusissa kodeissaan sujuu hienosti. Useat ovat täällä kotikotonakin poikkeilleet Hymyn ja äipän kanssa riekkumassa. Hoitotäti Vimma on yrittänyt tilanteita hallita äänekkäällä komennollaan, mutta sitähän ei kukaan koskaan kuuntele.

Tapaamiset ovat usein päättynet sangen verisiin tunnelmiin, kun maitohampaat ovat rajun painimisen ja taistelun tuoksinassa lennelleet pitkin lattioita ja pentusten päät ovat olleet yltä päältä veressä kuin pahimmankin koiratappelun jäljiltä.

Ensimmäinen Joulu

Lahjojakin sai, kun oli ollut kiltisti ( tai ainakaan tottu ei tiennyt ihan kaikista tuhmuuksista...)
Mutta lahjojakin riemukkaampia olivat ne lukuisat pahvilaatikot ja lahjapaperit. Siinä riitti pienelle koiralle paljon puuhaa!

Pentujen ensimmäinen Joulu on vietetty. Siinä oli Hymylläkin monenlaista ihmettelemistä.

Lunta oli paaaaljon. Pikkukoiran tuli vallan hiki, kun piti äidin perässä viilettää syvässä hangessa.

Samasta puusta veistetyt sisarukset

Hymy, the Prinsessa pukeutuu sävy sävyyn auton kanssa.

Kaksinaamaisia profiilikuvia.

Voitto ja Hymy.

Voitto-veli kävi vierailulla ja sisaruksilla oli riemukas jälleennäkeminen. Metsässä kirmailtiin hurjaa vauhtia äitikoiran perässä ja pienten päiväunien jälkeen jatkettiin peuhuamista sisätiloissa.

Voitto on viksu ja vilmaattinen, komeakin kaiken lisäksi!

Hymy ja Viivi Peikkometsän uumenissa

Siskokset kuin ilvekset...vai miten se nyt oli?

Viivi, vilkas kaunotar

Vaikka äitikoira Hilja ja tätikoira Vimma ovatkin yrittäneet kiitettävästi ja varsin kovaäänisesti leikittää ainokaiseksi jäänyttä Hymyä, niin vertaisensa peuhuseura on kuitenkin aina sitä parasta. Niinpä suuntasimme Viivi-siskon kanssa kohti pimeää Peikkometsää ja siskoksilla oli niin mukava jälleennäkeminen, kun eivät olleet kuukauteen toisiaan tavaneet.

Viivistä on kehkeytynyt kaunis tummasilmä, joka lumoaa avoimella ja rohkealla luonteellaan ja topakasti heiluvalla hännällään.

Pesä hiljenee

Hymy, perheen keskipiste saa tulevaisuudessa isojen koirien jakamattoman huomion. Ja sehän sopii pikku Prinsessalle!

Välillä vakavoidutaankin.

Armas ja Hymy leikin tuoksinassa viimeisenä yhteisenä iltanaan lapsuudenkodissa.

Armas, lellipentu muutti tänään uuteen laumaansa ja kotona alkaa olla merkillisen hiljaista. Onneksi Hymy kuitenkin täällä kotona vielä ilahduttaa ( ja välillä vihastuttaakin ) niin emäntää kuin vanhempiakin koiria tempauksillaan, joten kenenkään aika ei pääse käymään pitkäksi.

Ensimmäinen talvi on alkanut

"Kaiken se kestää, kaiken se kärsii...", huokaa Hilja-äiti.
Armas etsii vielä omaa kotiaan. (Äitikoiran muistutus)



Voitto rentoutuu.

Hymy, the Neiti.

Hymy synkässä Peikkometsässä.

Armas seisoi pienen hetken paikoillaan. Ja sitten taas mentiin!

Voitto retrokuosisessa Aslak-puvussaan.

Ensilumi satoi ja voi, miten pienillä koiralapsilla riitti riemua!